Juovastonäöntarkkuustesti

Imeväisikäisten lasten näköä tutkittaessa ei voida käyttää kuviotestejä. Jos lapsi tai aikuinen ei pysty vastaamaan kuviotestissä, näöntarkkuuden mittaamiseen voidaan käyttää kuvioiden sijasta juovastoja. LEA Juovastoilla (#253300) voidaan juovastonäöntarkkuus mitata helposti eri etäisyyksiltä käyttäen kahta erilaista tekniikkaa:

  1. harmaa testipinta ja juovastopinta nostetaan samanaikaisesti lapsen eteen ja pidetään siinä liikkumattomina.

  2. piilotetaan juovasto harmaan testipinnan taakse ja siirretään sen jälkeen kumpaakin testipintaa samalla nopeudella vaakasuorassa vastakkaisiin suuntiin (2a.), jolloin juovastopinta tulee esiin. Jos tutkittavalla lapsella on horisontaalinen silmävärve (nystagmus), testipintoja liikutetaan pystysuorassa (2b.). Normaalinäköinen lapsi seuraa yleensä juovaston liikettä, jos hän näkee juovastokuvion. Jos lapsella on vaikeuksia nähdä liikkeessä olevaa juovastopintaa, normaaliseuraamisliikettä ei tulekaan vaan lapsen silmät siirtyvät nopealla liikkeellä juovastoon päin sen pysähdyttyä.

Juovastotestiä voidaan käyttää eri etäisyyksillä, jolloin mittausetäisyyden kasvaessa myös juovaston tiheys kasvaa. Viereisessä kuvassa sama yhden cpcm:n testi vastaa yhtä cpd:tä (cpd= juovaparia näkökulman astetta kohti) 57 cm:n etäisyydellä ja kahta cpd:tä 114 cm:n etäisyydellä.


Juovastotestejä käytettäessä tulee muistaa, että ne eivät mittaa samoja toimintoja kuin kuvionäöntarkkuustestit. Juovaston havaitseminen on paljon yksinkertaisempi näkötoiminta kuin kuvion tunnistaminen. Tästä syystä juovastonäöntarkkuustestillä saatua näöntarkkuusarvoa ei koskaan pidä muuttaa kuvionäöntarkkuustestiarvoksi.

Tarkemmat testiä koskevat ohjeet Ohjesivuilla.

Lasten näkötestit I Näkötestit I Ohjesivut I Pääsivu