Visuaalisen adaptaation eli mukautumisen testit

Lapsilla nopea tappisolujen mukautuminen (mukautuminen hieman matalammalle valaistustasolle) on tärkeämpää kuin sauvasolujen mukautuminen (mukautuminen syvään hämärään). Tästä syystä tappisolujen adaptaation nopeuden mittaamisella on käytännöllistä merkitystä. Jos lapsen tappisolujen mukautumisnopeus on hidastunut, lapsella on vaikeuksia löytää esineitä hämäristä laatikoista, komeroista, pöydän alta ja muista vastaavista paikoista, joissa valaistustaso on matalampi kuin ympäristössä.

-tappisolujen mukautumistesti on helppo opettaa lapselle:
Lasta pyydetään ensin järjestämään pöydälle kaadetut valkoiset, siniset ja punaiset testipalikat värien mukaan kolmeen kasaan. Kun lapsi osaa tehdä tämän tavanomaisessa huonevalaistuksessa, hänelle kerrotaan, että seuraavaksi valaistusta tullaan vähentämään aika lailla hämäräksi, minkä jälkeen lapsi saa järjestää palikat taas kolmeen eri kasaan. Matalampi valaistustaso valitaan sellaiseksi, että normaalinäköiseltä tutkijalta kuluu 4-5 sekuntia ennen kuin hän alkaa erottaa punaisen ja sinisen värin. Koska valkoiset palikat hohtavat hämärässä, lapsi alkaa poimia niitä ensin erilleen. Koska valkoisia palikoita on viisi, lapselta kuluu 4-5 sekuntia niiden poimiseen. Tässä ajassa hän alkaa erottaa punaisen ja sinisen värin ja jatkaa palikoiden järjestämistä keskeyttämättä. Jos lapsen hämärään mukautuminen on hidastunut, lapsi ei näekään värejä ja joutuu odottamaan, kunnes värit alkavat näkyä. Tällä tavoin alle kymmenessä sekunnissa saadaan selville tappisolujen viivästynyt hämärään mukautuminen.

Tarkemmat testejä koskevat ohjeet Ohjesivuilla.