Miten luodaan optimaaliset olosuhteet näönkäytölle?

Hur skapar vi optimala förhållanden för användning av synen?

Lea Hyvärinen

Optimaalisten olosuhteiden  valinnassa vaikuttavat kuurosokeuden tyyppi ja aktiviteetti/tehtävä, jossa näköä käytetään.
 
Kuurosokean henkilön näkökenttä  voi olla:

• kooltaan pieni, keskeinen näkö voi olla hyvä tai huono
• suuri kenttä, jonka keskellä on laaja kenttäpuutos, skotoma.

Muita toiminnallisia häiriöitä ovat häikäistyminen ja hämäräsokeus.

Aivovammojen aiheuttama kuulonäkövammaisuus on lisääntynyt, koska pienet keskoset jäävät eloon ja koska erilaiset pään alueen vammat aiheuttavat vaurioita sekä näkö- että kuuloratoihin.
 
Aivovauriot saattavat häiritä tunnistamistoimintoja, kuvan käsittelyä ja tilakäsitteitä sekä aiheuttaa lukemisvaikeuksia, tasapainohäiriöitä ja poikkeavia silmien liiketoimintoja.

Toiminnat, jotka tulee ottaa huomioon toimintakykyä ja vammaisuutta arvioitaessa on määritelty Maailman Terveysjärjestön kirjassa International Classification of Functioning, Disabilities and Health (2001), jonka listassa on yhdeksän toiminta-aluetta ja kirjassa Management of Low Vision in Children (WHO/PBL/93.21, 1993), joka listaa neljä toiminta-aluetta:

• kommunikaatio
• tilakäsite ja liikkuminen
• päivittäiset toiminnat
• tarkka lähityö

Toistaiseksi ICF ei ole ollut käytössä, joten ’toiminnallisen näön nelikenttä’ on se ohje, jota on käytetty näkötoimintojen arvioinnissa.
 
Optimaalista näkötilannetta haettaessa selvitetään:

• optisten apuvälineiden osuus
• ympäristön rakenteen vaikutus

Kommunikaationäköä voidaan tukea:

• filtterilaseilla
• silmälaseilla, jotka korjaavat taittovirheet kommunikaatiotilanteet huomioiden
• sivusuojilla ja lippalakilla poistamaan häikäisyä.

sekä

• informoimalla tulkkeja
• valaistuksella, riittävillä kontrasteilla, vähentämällä taustahälyä ja järjestämällä tulkkaukselle riittävästi aikaa

Liikkumista ja tilaan orientoitumista voidaan tukea:

• optisilla ja ei-optisilla apuvälineillä
• keskeisten tilojen rakenteiden suunnittelulla, jossa otetaan huomioon kontrastit ja näköergonomia. Tärkeimpiä paikkoja ovat keittiö ja kaupat.

Tarkoissa lähitöissä merkittäviä ovat:

• tekstin koko
• kontrasti
• tekstin harvennus
• fontti, kirjasintyyppi
• silmäliikkeiden laatu ja lukemistekniikka
• valaistus

Lapset ovat erityisryhmä. Heidän tulisi sada:

• silmälasit aikaisin
• kommunikaatio riittävän lähellä
• hyvä kontrasti myös kommunikaatiotilanteissa

Kaikissa kommunikaatiotilanteissa tulisi muistaa, että visuaalinen kommunikaatio perustuu matalakontrastiseen informaatioon, joka on liikkeessä vaihtelevilla nopeuksilla.

Kukaan ei kuiskaa kuulovammaiselle.
Heikkonäköiselle kuiskataan visuaalisesti joka päivä!

Aivovammojenkin hoidossa tulisi varhaiskuntoutuksen alkaa välittömästi, jotta kompensoivia toimintoja kehittyisi ja erityisopetuksen tarve arvioida lievältäkin näyttävän näkövamman sattuessa. Neuropsykologisen kuntoutuksen tulisi kohdistua myös näkötoimintojen kuntoutukseen.

Yhteenveto:
Kuurosokeat/kuulonäkövammaiset tarvitsevat

• yksilöllisiä apuvälineitä
• tulkkausta, joka tapahtuu optimaalisella etäisyydellä ja nopeudella, kontrastien ja valaistuksen ollessa parhaat mahdolliset
• selkeän rakenteen ympäristölleen
• ymmärtämystä näkötoimintojen puutteellisuuden vaikutukselle