LUOTTAMUKSELLINEN
PALAUTE

ESIOPETUKSEN OHJAUS - JA ARVIOINTIJAKSO 2. - 5.4.2002
Heikkonäköiset oppilaat
Vastaava opettaja Riitta Mecklin
p. 014 - 3343 144

VNN (00.00.94-)

YLEISTÄ

VNN oli toista kertaa Jyväskylän näkövammaisten koulun tilapäisen opetuksen jaksolla. Hän käy toista esiopetusvuottaan päiväkodissa ( NN:n koulun oppilasluettelossa). VNN aloittaa 1. luokan yleisopetuksen mukaisesti 20 oppilaan ryhmässä, jossa hänellä on henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) tukenaan ja henkilökohtainen kouluavustaja, joka koulupäivän ohella vastaisi myös aamu- ja iltapäivähoidon tarpeeseen. Koululla järjestetään HOJKS palaveri toukokuun aikana, johon osallistuisivat mm. vanhemmat, nykyinen ja tuleva opettaja, avustaja ja JNK:n alueopettaja.

VNNn äiti tuli koululle torstaina, jolloin pidimme palaveria jakson ja tulevan syksyn koulun aloitusasioista yhdessä näönkäytön ohjaaja Helena Bohmin kanssa.

Jakson tavoitteena oli kartoittaa toiminnallista näköä, ohjata apuvälineiden käytössä, kartoittaa ATK:n asioita ja siihen mahdollisia lisälaitteita sekä tutustua toisiin näkövammaisiin koulussa sekä vapaa-aikana. Jaksolla kertasimme pikkunauhurin käyttöä ja teimme nauhoituksia.

Jakson aikana suoritettiin heikkonäköisten esioppilaiden videokuvauksia kurssimateriaaleihin, lämmin KIITOS upeista suorituksista Sinulle VNN sekä perhe!

LUOKKATYÖSKENTELY

VNN on iloinen ja liikunnallinen poika. Hän osaa kertoa perusasioita itsestään ja lähiympäristöstään. Paras kaveri on nimeltään Aleksi. Jakson alussa tuli VNNlle selvittää toimintamallit sekä rajat mitä voimme täällä tehdä. VNN on vilkas poika, mutta mielekäs toiminta ja "raamit" auttavat poikaa pitäytymään asiassa, josta hän on kiinnostunut. Kahdenkeskeisessä työskentelyssä hän jaksoi hyvinkin 30 min. Työskentelytaidot vaihtelivat jakson aikana; toisaalta hän jaksoi keskittyä, ottaa ohjeita vastaan, antaa ohjata itseään tai toimi itsenäisesti annettujen ohjeiden mukaan. Keskustelutilanteissa hän saattoi jäädä joskus "omiin ajatuksiinsa" ja "katsoa ihmetellen" kysyjää, jolloin on hyvä vaikkapa koskettaa olkapäälle ja kysyä uudestaan. Keskustelin tästä äidin kanssa ja asiaa oli jo mietitty mm. Lea Hyvärisen vastaanotolla 13.3.02: VNN on menossa neuvolan kautta kuulontutkimuksiin, jossa selvitetään onko vasemmassa korvassa kuulon alentumaa. Koska VNN on näkövammainen oppilas, jolla on aivovamma, kuulopuolen sekä johtumisasiat että tietystikin myöskin kortikaaliset kuulovauriot täytyy selvittää erityisesti, koska VNNllä on ollut vaikeuksia sanahahmojen kuulemisen kanssa (Lea Hyvärisen yhteenvedosta 13.3.02).

Viimeisenä jaksopäivänä VNN oli rauhallinen ja luottavainen poika. Olisiko viikon työurakka helpottanut ja jännitys muuttunut tavalliseksi arjeksi?

VNN kirjoitti oikealla kädellä 1,5 cm:n tekstikokoa käyttäen 6B lyijykynää kohotasolla. Häntä on hyvä muistuttaa vasemman käden käyttämisestä apuna työskentelyssä - se voi olla tukikätenä jolloin paperi pysyy paremmin paikoillaan tms. Välillä kynäote on heikkoa ja tuotos himmeää, opettaja kysyy etusormi-keskisormiotteesta: VNNn kanssa kannattaa kokeilla tätäkin mahdollisuutta, paras tulos onkin varmaan eduksi VNNlle. VNNn katseluetäisyys kohotasolta oli 7 cm kuvan ollessa 5cm:n kokoinen. VNN tarkentaa kohdetta oikealla silmällään, jolloin pää on kääntyneenä hiukan. "Näkökentässä on puutteita sekä oikean silmän laitakentässä että erityisesti alhaalla" (Lea Hyvärinen).

VNN hallitsee lukutelevision ja kohdevalon käytön: hän säätää nappulat ja osaa kirjoittaa sen alla.

Kertasimme liikuteltavan tason käyttöä.

Lukutelevision alla hän väritti 2 cm:n korkuisia kuvia sekä jatkoi niiden sarjojen piirtämistä lyijykynällä katseluetäisyyden ollessa 10 cm.. Puuttuvien kirjainten täydentäminen meni hyvin 1 cm:n korkuisiin lokerikkoihin. Lukutelevision alla työskenneltäessä on kynän oltava tarpeeksi lyhyt. VNN keskittyi tehtäviinsä n.30 minuutin ajan Aikuisen vierellä olo sekä ohjaaminen on tärkeää apuvälineiden käytön opettelun, tarkkaavaisuuden ylläpitämisen ja työn sujumisen kannalta etenkin näin alkuvaiheessa. Kun työ tuli VNNlle selväksi hän jaksoi hyvin keskittyä ja tehdä annetun työn loppuun saakka.

1cm korkuinen teksti meni hyvin lukutelevision alla kirjoitettaessa kirjaimia lokerikkoihin. On hyvä muistaa, että teksti on selkeää ja hyvä kontrastista.

VNN katsoo 0,5 cm:n tekstiä ilman apuvälinettä esim. kalenterista nimiä, toisaalta tämä voi rasittaa silmää eikä pidempi lukuaika tule kysymykseen. Samoin hän luki kalenterista 3 cm:n korkuisia numeroita. Työkirjojen kuvien tulkinnassa tuli eniten poikkeavuutta; mustavalkoiset ääriviivakuvat n. 2-3 cm:n kokoiset saivat väärän merkityksen tai sitten VNN arvaili vastauksia. Sokkelotehtävä josta tuli etsiä samanlaisia kirjaimia menivät V ja L sekaisin, tekstin ollessa 0,5 cm.

On hyvä muistaa, että henkilön kasvojen ilmeet on VNNn vaikea tunnistaa esim. hän erotti tutun henkilön 0,5 m:n etäisyydeltä ja tällöinkin todennäköisesti ei tunnistanut kasvojen ilmettä. Erilaisissa tilanteissa on hyvä kertoa myös omia tuntemuksiaan, jotta ilmeet välittyisivät totuudenmukaisesti VNNlle.

NÄÖNKÄYTTÖ

Piia Mikkola
p. 014 - 3343 154

Yleistä:
VNN liikkuu sujuvasti ja vauhdilla, mutta koska hänen näkökenttänsä on kaventuneet, hän liikkuessaan kohdistaa katseen jalkoihin, jolloin muut ympärillä olevat asiat saattavat jäävät häneltä havaitsematta. VNN näkee oikealla silmällään. VNNllä on aivoperäinen näkövamma, mikä vaikuttaa mm. siihen, että hänen kykynsä nähdä saattaa vaihdella päivästä ja hetkestä toiseen. Vaikka VNN välillä näkee melko hyvin pieniäkin yksittäisiä kirjaimia, niin kokonaisia sanoja katsoessaan hänen katseluetäisyytensä lyhenee huomattavasti (tungosilmiö). VNNn on myös hankala seurata silmillään liikkuvia kohteita ja tehdä niistä nopeasti tulkintoja. Hänellä kestää hetken aikaa, ennen kuin hän "pääsee" mukaan aloittamaan kerrotun toiminnan esim. liikuntaleikit. Katsottavien kuvien on hyvä olla selkeitä ja helposti erottuvia, jotta VNNn olisi niitä helppo ja vaivaton tulkita ja nähdä.

VNNn katsoessa tarkasti johonkin kohteeseen hän kääntää päätään sivulle päin nähdäkseen katsomansa tarkemmin ja katsoo tällöin silmäkulmastaan. Lisäksi hänen näyttää olevan hankalampi havaita näkökenttänsä vasemmalta yläpuolelta.

Kauaksi näkeminen: (LH-kuviot 3 m)
VNN näkee melko kaukaa, mutta pienten yksityiskohtien ja tarkan kuvan saadakseen hän joutuu menemään katsomaan asioita lähempää. VNNn katsoessa kahden metrin etäisyydellä taululla olleita 6 cm korkuisia magneettikirjaimia, hän tunnisti ne heti vaivattomasti ja oikein. Vastaavasti 3 cm kokoiset magneettinumerot eivät erottuneet kuin vasta 1 metrin etäisyydeltä ja tällöinkin vain ne numerot, joissa oli voimakas kontrasti eli ne erottuivat hyvin taustastaan. Heikommin erottuvat numerot VNN näki varmuudella vasta noin ½ metrin etäisyydeltä. Jotta mielenkiinto katsottaviin kohteisiin säilyy on hyvä varmistua ensin siitä, että VNN varmuudella näkee kauempana olevaa esim. taulukirjoitusta. VNN hyötyisi kiikarista käytössään, mutta toistaiseksi sen hankkimista vielä siirretään, jotta hän ehtii rauhassa opetella nyt tarpeellisiksi katsottujen apuvälineiden käyttöä. VNN on saamassa valkoisen kepin ja suurennuslasin käyttöönsä. Kiikaria apuvälineenä harkitaan uudestaan VNNn seuraavalla tilapäisen opetuksen jaksolla.

Tällä kerralla VNN näki testitaulusta 3 metrin etäisyydeltä katsoen osittain 4,2 cm kokoisia yksittäisiä korkeakontrastisia kuvioita (0,16 - 0.2). Tämä koko oli kuitenkin pienintä mahdollista mitä hän näki, joten miellyttävään katsomiseen tulee katsottavien kohteiden olla reilusti suurempia.

Lähelle näkeminen: (LH-kuviot 40 cm)
VNNn katsellessa kirjan kuvia hänen on vaikea keskittyä niihin, jos kuvissa on paljon heikosti erottuvia pieniä kohtia; kuvassa olevien asioiden tarkkaan katsominen vaatii häneltä ponnistelua ja ilman suurentavaa apuvälinettä sekä ohjausta hän saattaa luovuttaa helposti. Selkeiden mustavalkoisten ääriviivakuvien ja selkokuvien tunnistaminen onnistui VNNltä vaivattomasti. VNNn on huomattavasti vaivattomampi nähdä, jos hän katselee kuvia lukutelevisiolla, näin hän voi suurentaa katsottavat kohteet itselleen sopivan kokoisiksi. VNN näkee lukutelevisiota käyttäen 20 cm etäisyydeltä katsoen 1 cm kokoisia yksittäisiä kirjaimia, mutta kun hän luki kokonaisia sanoja häneen katseluetäisyytensä lyheni puolella eli 10 cm:iin. Jotta VNN jaksaisi yhtäjaksoisesti paremmin keskittyä tehtäviinsä, niiden tulee olla hän helposti nähtävissä.

VNN tarvitsee lukutelevision kotiin pikaisesti nyt kun lukemaan oppiminen on hyvällä alulla, joten kirjoitan sellaisesta hänelle erillisen suosituksen. Lisäksi VNN tarvitsee käyttöönsä pienen suurentavan apuvälineen; lukukivien ja varrellisten suurennuslasien vertailun jälkeen VNN piti itse parhaimpana varrellista 5 x suurentavaa suurennuslasia. Suurennuslasin käyttöä tarvitsee vielä harjoitella, jotta siitä saatava hyöty olisi mahdollisimman hyvä. Suurennuslasin nostaminen irti paperista lähemmäksi silmää ja näin melko läheltä katsoen tuo suurennusominaisuudet paremmin esiin. Suositus suurennuslasista ja lukutelevisiosta menevät suoraan Helsingin sairaanhoitopiirin kuntoutusohjaajalle.

Tietokoneella pelatessaan VNN joutui katsomaan näppäimistöä noin 10 cm etäisyydeltä nähdäkseen näppäimistössä olevat numerot ja kirjaimet. Näppäimistön ja hiiren osoittimen näkyvyyteen on hyvä kiinnittää huomiota, näppäimistön merkitseminen mustilla tarroilla ja hiiren osoittimen koon muuttaminen reilummaksi ja mahdollisesti paremmin erottuvan väriseksi helpottavat VNNn näkemistä. Katso ATK-ohjaajan palaute.

Kontrastit:
VNNn kyky nähdä lähellä toisiaan olevien pintojen välisiä vähäisiä vaaleusaste-eroja eli kontrasteja on alentunut varsinkin hänen katsoessa kauempaa. Esimerkiksi katsoessaan toisten ihmisten kasvoja hän pystyi noin kahden metrin etäisyydeltä kertomaan ovatko toisen ihmisen silmät auki vai kiinni, kauempaa hän ei tätä erottanut. Nähdäkseen kasvot ja niiden ilmeet varmuudella VNN joutuu katsomaan lähempää. Huonokontrastiset kirjan kuvat ovat VNNlle hankalia tulkittavia ja suurentavien apuvälineiden käyttö, kuten lukutelevision parantaa kontrastien erottuvuutta. VNNn toimintaa helpottaa, jos ympäristössä on huomioitu voimakkain tummuuseroin esim. portaiden askelmien erottuminen merkitsemällä ne selkein reunamerkinnöin, samoin kaiteiden on hyvä olla selkeästi seinästä erottuvia. Tietokoneella pelatessa myös hiiren osoittimen erottuvuuteen on kiinnitettävä huomiota ja valittava jokin muu kuin valkoinen väri.

Muuta:
Koska VNNllä on vaikeuksia seurata katseella liikkuvaa kohdetta, on tätä taitoa hyvä harjaannuttaa esim. erilaisia pelejä pelaamalla. Katseella seuraamisen tärkeys korostuu mm. lukemisessa. Erilaiset toiminnalliset pelit, kuten pallopelit, korona, biljardi jne. harjoituttavat katseen kohdistamista ja seuraamista, näin VNN leikin ohessa käyttää aktiivisesti näköään. Sopivia tietokone- tai PlayStation-pelejä joita hän voi itsekin pelata ovat erilaiset autoradat, toimintaradat jne.

Ohessa muutamien tietokoneohjelmien nimiä, joista sopivia pelejä löytyy:

• Comp-aid: Ooops! pelissä on neljä erilaista kulkuvälinettä (auto, raketti, sukellusvene, kuumailmapallo) ja tehtäviä jokaiselle matkan varrella. Peliä voidaan ohjata hiirellä, välilyöntinäppäimellä, Enterillä tai kosketuskuvaruudulla.
• Comp-aid: Kirjainleikki, osa 9, jossa oikealta tulevia kirjaimia "metsästetään" löytämällä ne näppäimistöltä.
• Lexia: Sanajahti.
• Oppivisa: erilaiset lukutekniikkaharjoitukset - voidaan tuoda liikkuvia tekstin osioita esiin.
• Spot on games, valmistaja?

ATK

Helena Palmari
p. 014-3343 173

VNNllä oli tukijaksollaan kaksi ATK-tuntia. Tunneilla kokeilimme eri peli - ja opetusohjelmia VNNn kiinnostuksen mukaan. VNNlle olisi hyötyä Väriapila- ja Kirjainleikki (Comp-aid Oy; Puh: 09-728 8330) -ohjelmista. Kirjainleikki-ohjelmassa erityisesti 1, 3 ja 7 osa ovat VNNn muuta oppimista tukevaa tässä ikävaiheessa. Väriapila-ohjelma tukee hahmotusta ja esineitten nimeämistä. Pelissä on yhdistetty sopivasti näppäimistön- ja hiirenkäytön opettelua, joka tukee VNNn motoriikan kehittymistä. Kotiin on toimitettu levykkeellä asennusohjeitten kanssa keltainen iso nuoli kursoriksi/hiiren osoittimeksi. Tätä hiiren osoitinta/nuolta on hyvä käyttää ATK-harjoituksissa. Näppäimistöllä on hyvä käyttää näppäintarroja, joissa mustalla pohjalla on valkoiset isot kirjaimet. Myös läpinäkyvät tarrakuplat helpottavat löytämään tärkeitä näppäimiä kuten enter-, J- ja F-kirjaimet sekä numeroista 5 ja 8. Näppäintarroja ja tarrakuplia voi tiedustella Näkövammaisten keskusliitosta, puh. 09- 396 041.

VNN keskittyi mielellään jopa yli 20 minuuttia annettuihin tehtäviin. Mielestäni tämä on erinomaisen kiitettävää ja osoitti VNNn olevan aidosti kiinnostunut tietokoneella työskentelystä. VNN ei pelkää konetta ja kokeilee reippaasti tietokoneen mahdollisuuksia uteliaana - hieno alku tulevia kouluvuosia ja tietokoneen käyttöä ajatellen.

Jatkossa VNN tarvitsee ehdottomasti tietokonetta kirjoittamisen tuottamiseen ja motoriikan kehittämiseen. Tavoitteena on näitten valmiuksien kehittäminen yhdessä koulun kanssa ja 2-3 luokka-asteella kartoituksessa katsotaan erityisesti VNNlle sopivaa ATK-laitteistoa. Tällä hetkellä tavallinen ATK-laitteisto, jossa on äänikortti, kaiuttimet, tavallinen hiiri ja keltainen iso hiiren nuoli ja näppäimistö lisätarroineen, sopii harjoitteluun.

LIIKKUMISTAITO

Eija Leikas
p. 014-3343 180

VNNn kanssa teimme kävelyretken koulun ympäristössä. VNN liikkuu reipasta vauhtia ja väistää vastaan tulijoita tarpeeksi ajoissa. Havaintojen tekeminen sujuu kadulla liikuttaessa näppärästi, jos VNN vain jaksaa keskittyä tehtäväänsä. Käsitteet oikea ja vasen ovat VNNlle selkeät. Reitit koulun sisätiloissa tulivat myös tutuiksi.

Nähdessään luokkatoverilla kepin, myös VNN halusi kokeilla valkoisen kepin käyttöä. Kepin kanssa liikkuminen rauhoitti vauhdikasta menoa ja hän keskittyi kepin käyttöön. VNN käytti ulkona liikkuessaan aurinkolaseja. Hän totesi niiden estävän häikäisyä, mutta kuitenkin hän mieluusti nappasi ne pois päästä. VNN tarvitsee aurinkolasien käyttöön harjoitusta ja aikuisten tukea.

Kadulla liikuttaessa VNN harjoitteli katselemisen lisäksi kuuntelemaan liikennettä.

Kiikarin käyttöä VNN harjoitteli ulkona katsellessaan liikennemerkkejä ja nimikylttejä Mahdollista kiikarin hankkimista ja sen käytön harjoittamista on hyvä miettiä myöhemmin esim. seuraavalla tukijaksolla.

VNN jaksoi keskittyä tehtäviin noin 30minuuttia. Suosittelen kepin käytön harjoituksia 3-4 kertaa viikossa. Harjoituksen ei tule olla rasite, koska VNNllä on tässä vaiheessa myös paljon muita asioita opittavana.

Valkoista keppiä en tässä vaiheessa katso VNNlle välttämättömäksi. Olen kuitenkin sitä mieltä, että jos hän sitä nyt itse haluaa, tämä "herkkyysaika" on hyvä käyttää eduksi. VNN hyötyy kuitenkin valkoisesta kepistä ja ryhti pysyy hyvänä. VNN joutuu katselemaan jalkateriään sekä astumapaikkaa ja hänen havaintonsa muusta ympäristöstä jää liikkuessa vähiin.

Olen keskustellut VNNn äidin kanssa asiasta.

Kirjoitan lausunnon valkoisen merkkikepin hankinnasta ja suosituksen liikkumisaidon ohjauksen tarpeesta.

KÄSITYÖ/PUUTYÖ

Teimme VNNn ja JNNn kanssa käsitöissä lentokoneet puusta. Toimimme siten, että tein runkoaihiot ja siivet peräsimineen valmiiksi . Poikien tehtävänä oli hioa elementit ja kiinnit-tää ne toisiinsa liima-naulaliitoksin. Olin varannut tekemiseen höyläpenkin, missä oli tummaksi petsattu pinta, jotta vaaleat puupalikat erottuisivat paremmin sitä vasten. VNNn kanssa työskentely sujui pienin toimintatuokioin yhdessä sanallisin kehotuksin. Keskityimme aina aluksi tarkasti tehtävään työhön ja sitten toteutimme sen loppuun. Hiominen onnistui VNNltä hyvin kunhan yhdessä tutkimme paikat, mistä piti hioa. Liiman levittäminen kynällä rajattuun alueeseen sormella onnistui melko hyvin. Liima oli asetettu tummalle vanerinpalalle, jotta se erottui valkoisena. Naulaaminen onnistui siten, että VNN naulasi pitäen kiinni vasaran varresta melko läheltä ja aikuinen ohjasi lyöntiä vasaran varren päästä. Tavaroiden ja palikoiden hahmottaminen oli aika hankalaa ja vaati VNNltä keskittymistä. Hyvä yleisvalo ja kontrastit auttaisivat varmasti.

OPPILASKOTI

014- 3343 181

VNN on toimelias ja vilkas poika joka ei aina malttanut kuunnella ohjeita. Kaverin kanssa leikkiminen sujui melkoisen mukavasti koti- ja remonttileikkien merkeissä. Pukeutuminen sujuu näppärästi paitsi kengän nauhojen sitomisessa hän tarvitsee apua. Harjoittelimme yhdessä juoman kaatamista sekä leivän voitelua. Ruokailutilanteissa hän harjoitteli haarukalla ja veitsellä syömistä, joka sujuikin melko hyvin.

Vapaa-ajallaan VNN leikki sisällä ja ulkona, kuunteli satuja sekä kävi uimassa. VNN osaa jo melkein uida, on oikein pikku vesipeto.

LÄMMINTÄ KESÄÄ SINULLE JA ILOISTA MIELTÄ TULEVILLE KOULUVUOSILLE !
TERVEISET MYÖS ESIKOULUUN JA KOTIIN !

Mukana monisteet:
Nauhurin käytön ja kuuntelun esiharjoituksia
Lausunto valkoisen merkkikepin hankinnasta
Suositus liikkumistaidon ohjauksesta
Lausunto luku-tv:stä