Silmälasien erityispiirteistä

Silmälasien mukavuuteen vaikuttavat sangan koko, linssin valinta ja sen istuvuus katsesuuntaan nähden. Eläkeiän lähetessä silmien oma joustokyky on pieni ja siksi joustoa joudutaan etsimään lasiratkaisuista. Jousto saadaan progresiivisten linssien avulla, joita on erittäin paljon erilaisia. Jos päivän kuluessa katseluun liittyy sekä kauaskatselua, että tarkkaa lähityötä, kummatkin on otettava huomioon progressiivisen linssin rakennetta valittaessa ja nykyään myös sangan kokoa valittaessa. Seuraavassa esimerkkinä käyttämieni lasien rajoitukset ja hyvät ominaisuudet muille ikääntyville käyttäjille vihjeeksi.

Jos haluat nähdä kuvat suurempina, klikkaa kuvaa.

Kuva 1

Tavalliset progresiiviset yleislasit (Kuva 1), joissa on laaja lukukenttä toimivat hyvin koko päivän. Niillä näkee myös näytön tekstin ja oheismateriaalit vaivatta, koska näyttö on sijoitettu yleislasien rakennetta vastaavasti alas ja sopivalle etäisyydelle. Tämän tyyppinen progressiivinen yleislasi on lähes jokaisen valmistajan valikoimassa. Tärkeintä on, että sekä progressio alue että lukualue ovat leveät.

Kuva 2

Jos harkitaan ns. syväterävän lukulasin hankkimista, jotta saadaan suurempi lukukenttä kuin tavallisissa yleislaseissa, katselumukavuutta kannattaisi testata tällaisen etulasin avulla sekä työpaikalla että kotona. Eri henkilöt kokevat kauas katselun sumenemisen hyvin eri tavoin eikä sitä voi ennalta arvata. Joskus kuvan hämärtyminen kauas katselussa häiritsee erittäin pahasti, toisia henkilöitä ei lainkaan. Jos toimistotyössä joutuu katsomaan, kuka ovesta tulee sisälle, tällainen testaus pitäisi välttämättä tehdä, jotta laseista tulisi mukavat.

Kuva 3

Nämä lasit on tehty vastaanottotyötä varten. Potilasta tutkittaessa silmälääkäri joutuu katsomaan tarkasti katsekorkeudella noin 50 - 70 cm:n päässä olevan potilaan silmiä ja kohta sen jälkeen katsomaan peilistä näöntarkkuustestiä, joka on usean metrin päässä. Tällaiseen katseluun on olemassa erityislinssi TACT, joka on mukava myös tietokoneen ääressä, koska lukualue nousee korkeammalle kuin yleislaseissa. Kuvassa oleva viiva kuvaa aluetta, joka vielä on mukavasti näkyvissä lukemista varten. Alue on lähisuunnassa sama kuin kuvassa 1 olevissa yleislaseissa. Jos päänasento kävellessä on hieman etukumara, kuten minulla, TACT toimii hämmästyttävän hyvin yleislaseinakin. Auton ajaminen olisi kuitenkin epämiellyttävää.

Kuva 4a

Nyt kun matalat sangat ovat muotia, tehtiin minullekin lasit huomattavan matalaan sankaan. Niillä liikkuminen on muutaman tunnin totuttelun jälkeen vaivatonta, mutta kuvan alaosan sumeus häiritsee kaukotaitteista henkilöä. Tietokoneen ääressä silmälasien alareuna leikkaa pois koko lukualueen, vain näyttö ja näppäimistö näkyvät linssin kautta.

Kuva 4b

Jos tällainen matala sanka käännetään hyvin vinoon lähelle silmiä, lukualuetta saadaan lisää, mutta se ei vielä ulotu yhtä lähelle kuin suuremman sangan kautta katsellessa. Oheismateriaalia lukiessa tällainen sanka pakottaa nyökyttämään.

Linssien kaltevuus on asia, johon aina kannattaa kiinnittää huomiota. Silmälaseja kannattaa kokeilla eri kaltevuusasennoissa ja sitten kertoa optikolle, mikä linssien asento antaa parhaan kuvan. Yleisesti: 1. mitä lähempänä silmää linssi on sen parempi on kuva-alue, 2. katseen tulisi läpäistä linssi mieluiten kohtisuorassa linssiä vastaan. Silloin kuvan vääristymät ovat pienet.

Kuva 5
A   B

Vaikka progresiiviset lasit toimivat hyvin koko päivän, illalla sängyssä lukiessa vanhanaikainen yksteholasi on edelleen mukavin. Kuvassa 5a olevat lasit ovat kymmeniä vuosia vanhat lasilinssit, jotka nyt ovat jääneet heikoksi ja joudutaan vaihtamaan muovilinsseiksi [koska kukaan optikoista ei enää osaa tehdä reikiä lasilinssiin :-) ]. Vastaavan erittäin kevyen lukulasin saa kyllä moderniinkin sankaan. Kuvassa 5b oleva EyeLite on lähes yhtä kevyt kuin 5a:n vanha hieno sanka.