"Riskilapset"

Tavallisimmat näköongelmat ovat amblyopia, toiminnallinen heikkonäköisyys eli "laiska silmä" ja karsastukset. Laiskalla silmällä tarkoitetaan tilannetta, jossa lapsi tottuu käyttämään vain toista silmäänsä. Karsastus tarkoittaa sitä, että silmät eivät katso samaan kohteeseen vaan toinen silmistä kääntyy joko sisään tai ulos, joko ajoittain tai kaiken aikaa.

Joillain lapsilla on keskimääräistä suurempi riski joko laiskan silmän tai karsastuksen kehittymiseen. Jos lähisukulaisella on "laiska silmä", karsastus tai suuria taittovirheitä, lapsi kannatta tutkituttaa silmälääkärin vastaanotolla 7-9 kuukauden iässä. Lapsen vanhempien silmälääkäri osaa sanoa, kuuluuko lapsi riskilasten ryhmään.

Lapsen näön kehitystä voidaan seurata kotona jo ennen kuin näöntarkkuudet voidaan mitata neuvolassa. Kun vauva on syventynyt leikkimään lelulla pitäen siitä kiinni molemmilla käsillään, voidaan näön käyttöä tutkia peittämällä silmät vuorotellen. Peittäminen tapahtuu parhaiten viemällä käsi tai vain kaksi sormea ylhäältä silmän eteen koskettamatta lapsen kasvoja*. Jos katselu jatkuu rauhallisena, kokeillaan hetken kuluttua, tapahtuuko mitään, kun toinen silmä vuorostaan peitetään. Jos silmien toiminnassa on eroa, vauva reagoi joko liikuttamalla päätään tai työntämällä kädellä sormet paremmin näkevän silmän edestä pois. Jos silmien toiminnassa vaikuttaa olevan eroa, silmälääkärin tutkimus on perusteltu.

Jos lapsella todetaan Downin syndrooma, motorisen tai kuulon kehityksen viivästymä tai yleinen kehityksen hitaus, lapsen silmät ja näkö on tutkittava poikkeuksellisen tarkasti viimeistään kuuden kuukauden iässä.

*Tämä esitetään videossa LEA-Testin kotisivun osassa "Näön seuranta neuvolaiässä" yhdeksän ja neljäntoista kuukauden ikäisen lapsen tutkimusta koskevassa videossa.