1.3. PEITTOKOE

Peittokokeen aikana tutkittava katselee johonkin tiettyyn pisteeseen, esim. näöntarkkuustaulun kuvioon kauas ja sen jälkeen fiksaatiokuvaan lähelle. Lähitestauksen aikana kannattaa korostaa, että lapsi katselee jotain tiettyä yksityiskohtaa ("katso kanin korvaa"). Jos on vähänkään epävarma siitä, että lapsi ehkä ei katsokaan kohdetta, sitä kannattaa liikauttaa hyvin vähän. Jolleivät lapsen silmä liikahda vastaavasti, hän ei katsele kuviota vaan tutkijan kasvoja, jotka tietysti ovat paljon mielenkiintoisemmat.

Suoralla peittokokeella tarkoitetaan tutkimusta, jossa peitetään tutkittavan toinen silmä ja tarkkaillaan, liikahtaako peittämättä jäänyt silmä eli korjaako se katsesuuntansa. Jos korjausliike tapahtuu, silmä on katsellut kohteen ohi molempien silmien ollessa käytössä, eli se oli "ilmeisessä karsastusasennossa". Kun peitto poistetaan, seurataan, kummalla silmällä lapsi jatkaa fiksaatiokuvan katselemista. Hän joko jää katselemaan sillä silmällä, jota ei peitetty ja peiton alla ollut silmä on karsastusasennossa tai katselu siirtyy peitossa olleelle silmälle, joka korjaa katsesuuntansa fiksaatiokuvaan toisen silmän kääntyessä karsastusasentoon. Kun peittäminen tehdään vuorotellen kummallekin silmälle, nähdään, onko toinen silmistä selvästi dominoiva tai osaako lapsi käyttää kumpaakin silmäänsä erikseen, vaikkei hän voikaan käyttää silmiään yhdessä.

Suoralla peittokokeella saadaan esiin myös "piilevä karsastus", kun tarkkaillaan peiton alla olleen silmän mahdollista korjausliikettä peiton poistamisen yhteydessä. Piilokarsastuksen ollessa kyseessä ei toisen silmän peittäminen aiheuta katselemaan jäävässä silmässä korjausliikettä, koska silmät ovat katselleet samaan kohteeseen. Kun peitto poistetaan, palaa peiton alla ollut silmä normaaliin katseluasentoonsa. Jos se palaa sisältä ulospäin, on kyseessä piilokarsastus sisään ja jos se palaa ulkoapäin, on kyseessä piilokarsastus ulos.

Vertikaalisia karsastuksia esiintyy harvoin, mutta niitä kannattaa epäillä, jos lapsen päänasento on vähänkin vino. Vuorottelevaa peittokoetta käytetään piilokarsastuksen koko kulman paljastamiseksi. Kun peitto siirretään toistuvasti oikean silmän edestä vasemman silmän eteen ja takaisin, saattaa piilokarsastuksen kulma kasvaa huomattavasti. Koska vuorotteleva peittokoe sotkee yhteisnäön, sitä ei pidä tehdä ennen kuin kaikki yhteisnäköä vaativat tutkimukset on tehty. Vuorotteleva peittokoe ei kuulu seulontatutkimuksiin vaan jatkotutkimuksiin. Mikään ei kiellä koululääkäriä käyttämästä sitä, jos hän on siihen perehtynyt.