KOULUJEN NÄÖNHUOLTO

 

ESIPUHE

Koulujen näönhuolto on jatkotutkimusten takia yksi koulujen terveydenhuollon kalleimpia osatoimintoja, joten sitä sietää tarkastella kriittisesti aika ajoin. Näönhuollossa on kolme erilaista toimintaa:

  • oireettomien lasten näköseulat,
  • erilaisia näköön liittyviä vaivoja valittavien lasten tutkiminen ja hoitaminen ja
  • erityisopetukseen siirtyvien ja erityisopetuksessa olevien lasten näön tutkimisesta huolehtiminen.

Näiden tavallisten näönhuoltoon kuuluvien tehtävien lisäksi terveydenhuollon henkilökunnan kannattaa tuntea vammaisten lasten koulunkäyntiin liittyviä kysymyksiä sen verran, että he aktivoituvat ottamaan selvää asioista silloin, kun omaan kouluun on tulossa näkövammainen oppilas.

Näköön liittyvät kysymykset saavat terveyskasvatuksessa hyvin vähän huomiota. Näköseulojen ja terveystarkastusten yhteydessä on tilaisuus täydentää lasten tietoutta näöstä ja silmälaseista ja tarkastaa, minkä verran silmälääkärin antamista ohjeista on jäänyt mieleen.

Tämä ohjeisto tehtiin 80-luvulla Helsingin kaupungin koulujen terveydenhoitajia ja koululääkäreitä varten. Siitä poistettiin Helsingille tyypilliset erityispiirteet 90-luvun alussa, jotta se toimisi myös muissa kunnissa. Lukijan huomio kiinnittyy varmasti siihen, että jotkut ohjeet poikkeavat jonkin verran vanhoista ohjeista, joissa mainittujen toimintojen lisäksi kunta voi tarjota monipuolisempia palveluja, mikäli se katsoo ne tarpeellisiksi. Useissa kunnissa kouluterveydenhuollon henkilökunta on kehittänyt työtään jatkuvasti. Laaja uusi alue on oppimisvaikeuksista kärsivien lasten tilanteen entistä varhaisemman ja tarkemman tutkimusrutiinin luominen ja kehitysvammaisten lasten näkö- ja kuuloseulan kehittäminen.

Tekstin työstämiseen osallistui helsinkiläisten koululääkäreiden ja -terveydenhoitajien ryhmä, minkä lisäksi useat koulusilmälääkärit ja pediatrit jaksoivat kommentoida tekstiä sen eri vaiheissa, erityisesti Anni Karma, Heikki Erkkilä, Eeva-Raija Kause ja Mikko Vienonen.

Sisällysluettelo:

1. Kouluikäisen lapsen näkö
1.1. Näkö ja silmät kouluiässä
1.2. Yhteisnäkö
1.3. Peittokoe
1.4. Stereonäkö
1.5. Värinäkö
1.6. Kontrastiherkkyys
1.7. Normaaliuden rajat
1.8. Vammaisten lasten näkö
2. Näköseulat
2.1. Näöntarkkuustestit
2.2. Muut yksinkertaiset näön tutkimismenetelmät
2.3. Ensimmäisen luokan näköseula
2.4. Kolmannen ja ylempien luokkien näköseulat
2.5. Testaustilanne
2.6. Valaistus
2.7. Näöntarkkuuden merkitseminen
2.8. Lapselle ja vanhemmille annettava informaatio
2.9. Lähetteen täyttäminen
2.10. Kognitiiviset näkötestit
3. Tavallisimmat näköön liittyvät vaivat
3.1. Näön sumeneminen
3.2. Päänsärky silmien seudussa
  • seulalokeroston alueen särky
  • matalaan verensokeriin liittyvä särky
  • migreeni
  • muut silmien seudun säryt
3.3. Kirvely, kutina, roskan tunne
4. Lukilapset
4.1. Lukilapsi ja näön poikkeavuudet
4.2. Auditiivinen tukimateriaali
4.3. Yhteistyö LUKI-opettajan kanssa
5. Näkövammaiset koululaiset
5.1. Näkövammaisen lapsen erityistarpeet
5.2. Mitä tietoja koulun tulisi saada lapsen näöstä?
5.3. Kontaktihenkilöt
5.4. Kuulovammaisten lasten näönhuolto
6. Silmiin ja näköön liittyvä terveyskasvatus
6.1. Yleistietoutta näöstä
6.2. Yleistietoutta silmälaseista
6.3. Piilolasit
Loppusanat