6.1. YLEISTIETOUTTA NÄÖSTÄ

Lapsen tutkimiseen liittyy tutkimustulosten selvittäminen ja ohjeet lasien hankkimisesta ja hoidosta. Koska lapsen minäkuvan kehittymisen kannalta on tärkeää, että poikkeavuuksista puhutaan hyväksyvässä äänensävyssä, löydökset yritetään selittää mahdollisimman tavanomaisina asioina. Jos lapsi tai hänen vanhempansa tuntuvat kokevan lasit pelottavan "vahvoina" ja yhdistävät sen silmien"huonouteen", käytän tavallisesti vertauskuvaa "eihän jalkojenkaan laatu määräydy kengän numeron mukaan, 42 numeron jalka on yleensä yhtä hyvä kuin 37:n, se vain tarvitsee suuremman kengän".

Lasien pitämisen pakko on hävinnyt jo vuosia sitten. Enää ei terveydenhoitajan tarvitse vahtia, että lasien käyttäjillä on lasit varmasti päässä myös välitunnilla. Lasten saamat ohjeet poikkeavat huomattavasti siitä, mitä meille aikanaan annettiin. Nykyään ohjeet ovat seuraavat:

• ensimmäiset lasinsa saavat, lievästi likitaittoiset lapset pitävät lasejaan tunnilla ja panevat ne välitunnin ja kotimatkan ajaksi kovaseinäiseen koteloon laukkuunsa, jotta lasit eivät ole turhaan särkymässä. Kaverit he löytävät ilman lasejakin.

• Lapset, joilla on korjausta vaativa hajataittoisuus, saavat itse kokeilla, onko heistä mukavampi pitää laseja vain tarkassa työssä vai jatkuvasti.

• Ne ensimmäisen luokan oppilaat, joilla aloitetaan amblyopian takia hoito, muodostavat poikkeuksellisen ryhmän, koska heidän pitää käytää lasejaan tietyllä tavalla, joka on kullakin yksilöllinen. Siitä ei koulun yleensä tarvitse kantaa huolta, koska harjoittelu tapahtuu kotona ja lapsi käy kontrolleissa säännöllisesti. Harjoituslasien käyttö vähenee 8-9-vuoden iässä ja useimmat perheet ja lapset eivät jaksa harjoitella enää10-ikävuoden jälkeen, koska tilanne ei juuri muutu harjoitteli tai oli harjoittelematta. Niin kauan kuin amblyopiaharjoittelu kestää, lapsi saa lasinsa lääkinnällisenä kuntoutuksena. Sen vaatimien kaavakkeiden täytön hoitaa perheen oma silmälääkäri.

NÄKÖ EI KULU. Ihmeen usein vanhemmat ovat vieläkin huolestuneita siitä, että lapsi lukee paljon tai että lapsi pitää kirjaa hyvin lähellä tai että lapsi istuu kovin lähellä televisiota. Mikään näistä tavoista ei ole haitaksi, jollei huono asento aiheuta purenta- tai ryhtivirheitä.

Silmät tai näkö eivät "heikkene" pitipä lapsi lasejaan tai ei - ainoan poikkeuksen muodostavat amblyopian hoitolasit. Muut silmälasit ovat apuvälineitä, joiden käytöstä päättää lapsi itse.