3.2. PÄÄNSÄRKY SILMIEN SEUDUSSA

Yksi tavallisimmista silmiin liityvistä vaivoista, joita koululaiset käyvät valittamassa terveydenhoitajalle, on silmien seudun päänsärky. Hyvin usein lapsi ja hänen vanhempansa esittävät samalla toivomuksen, että lapsi lähetettäisiin silmälääkärin tutkittavaksi, koska "särky varmaankin johtuu silmistä". Silmälääkärien vastaanotoilla tutkituista lukuisista päänsärkyä valittavista potilaista vain hyvin harvoilla oireet johtuvat taittovirheistä, karsastuksesta tai muista silmiin liittyvistä syistä. Jotta säryn syy selviäisi mahdollisimman nopeasti, kannattaa ennen silmälääkärille lähettämistä selvittää, olisiko kyseessä jokin tavallisista silmien seudun särkytiloista.

Helsinkiläisillä koululaisilla silmien seudun päänsäryn tavallisin syy on nenän sivuonteloiden limakalvon ärtyminen, erityisesti seulalokeroston ilmankiertohäiriöt, toiseksi tavallisin huonon aamiaisen jälkeinen verensokerin vaihtelu.

Harvinaisempia syitä ovat läheltä lukeminen, migreeni, koulupelko, jännittäminen, epäsäännöllinen nukkuminen, imppaaminen.

Seulalokeroston ärtymiseen liittyvä päänsärky näyttää tavallisuudestaan huolimatta olevan melko tuntematon vaiva. Diagnoosin voi tehdä niin helposti, että seulalokeroston osuus kannattaa sulkea aina pois ensimmäiseksi (Kuva 4.).

Kuva 4. Nenän sivuontelot.

Kun seulalokeroston limakalvo turpoaa ja tukkeaa jonkin ontelon käytävän, syntyy ilmeisesti alipaine, koska kipu on samanlainen kuin tärykalvon venyttyessä, mutta usein paljon voimakkaampi. Särky säteilee silmän seutuun ja usein silmä tuntuu pullistuvan ulos päästä. Näkö saattaa sumentua eikä silmää voi pitää auki.

Jos särkevää silmää painaa kämmenpohjalla, särky helpottaa painamisen ajaksi ja palaa hetken kuluttua. Tämä säryn häviäminen painamisen ajaksi on diagnostinen piirre, joka on ominainen vain seulalokerostosta peräisin olevalle särylle. Jos särky helpottaa painamisen aikana, diagnoosi varmistetaan käyttämällä joko paikallista tai systeemistä lääkitystä, jolla saadaan limakalvoturvotus pois. Nenän ei tarvitse olla selvästi tukkoinen, mutta limakalvo on ärtyneen näköinen. Otsan lämmittäminen lämpötyynyllä nopeuttaa kivun häviämistä. Jos päänsärky häviää tällä hoidolla ja ilmaantuu jonkin ajan kuluttua uudelleen, on korvalääkärin konsultaatio aiheellinen.

Riittämättömän tai liian nopeasti imeytyvän aamiaisen aiheuttama matala verensokeri on ilmeisesti hyvin tavallinen ilmiö koululaisilla, erityisesti, jos molemmat vanhemmat lähtevät töihin niin aikaisin, että lapset eivät syö heidän kanssaan. Päänsärylle on silloin tyypillistä, että "se alkaa aina, kun luen".

Kun asiaa kysyy tarkemmin, ei päänsärky esiinnykään ihan joka päivä eikä koulussa heti aamusta vaan vasta puolenpäivän jälkeen ja pahenee, kun lapsen pitäisi lukea läksyjä iltapäivällä. Illan mittaan päänsärky häviää ja sängyssä voi lukea mukavasti. Kun lapselta sitten kysyy aamiaisen rakennetta, se osoittautuu virheelliseksi. Asian korjaaminen viehättää hyvin harvoja, ainakaan ilman, että silmälääkäri on ensin katsonut, ettei särky sittenkin johtuisi silmistä.

Kun silmälääkärille pääsyä joutuu odottamaan ainakin pari, kolme viikkoa, voidaan lähete luvata lähettää sillä ehdolla, että aamiainen pannaan kuntoon ja että sen vaikutuksesta päänsärkyyn ilmoitetaan viikon kuluttua, jolloin vaiva yleensä on hävinnyt. Lähetteen voi silloin peruuttaa tarpeettomana.

Aina kun lapsi valittaa lukemiseen liittyvää säännöllisesti toistuvaa särkyä, kannatta pyytää lasta näyttämään, kuinka kaukana hän pitää kirjaa lukiessaan. Jos hän lukee nenä kirjassa kiinni, kokeillaan, mitä tapahtuu, jos kirjaa pidetään 30-40 senttimetrin etäisyydellä. Monet lapset väittävät, etteivät he näe niin kauas. Jos näöntarkkuus on normaali, kirjatekstin näkee vaivatta puolen metrin etäisyydeltäkin. Silloin myös mahdollinen piilokarsastus sisäänpäin on pienempi kuin läheltä lukiessa. Näitä asioita lapset eivät tietenkään usko koululääkärin kertomina, mutta heihin saattaa tehdä vaikutuksen se, että silmälääkäri on koululääkärin kanssa samaa mieltä. Kahteen kertaan kuultuna asia ehkä muistetaankin.

Toispuoleisen silmien seudun säryn syynä täytyy tietysti muistaa myös migreeni, joka lisäksi esiintyy usein samoilla henkilöillä kuin seulalokeroston särky. Silmän painaminen ja hoitokokeilu selvittävät, kummasta kulloinkin on kysymys. Lapsille kannattaa korostaa, että oireet ovat usein siksi epämääräisiä, että kokenut aikuinenkin tulkitsee ne väärin. Päänsäryn alkaessa on turha jäädä kovin pitkäksi aikaa odottelemaan, kehittyykö siitä migreenikohtaus vai onko kyseessä vain ilmankiertohäiriö. Nuhasumuttimen avulla asia yleensä selviää muutamassa minuutissa.

Epäsäännölliseen nukkumiseen ja jännittämiseen liittyvät päänsäryt poikkeavat silmiin liityvistä säryistä siinä, että ne esiintyvät epäsäännöllisemmin. Lukeminen tietenkin pahentaa näistäkin syistä johtuvaa särkyä. Samoin purentavirheisiin ja leukaniveleen liittyvät säryt ovat epäsäännöllisempiä kuin taittovirheiden ja karsastuksen aiheuttamat säryt.

Silmäsairauksien aiheuttamat kiputilat ovat satunnaisia. Lähinnä kysymykseen tulevat värikalvon tulehdus, jolloin silmä on ärtynyt, ja näköhermon tulehdus, jolloin keskeinen näöntarkkuus on aikaisempaa huonompi sekä lähelle että kauas ja lapsi yleensä osaa kuvata, että kuva on suttuisempi ja värit muuttuneet verrattuna oireettomaan silmään. Silmän painaminen pahentaa kipua, jos se johtuu värikalvon tai näköhermon tulehduksesta. Näköhermon tulehdukselle on tyypillistä myös silmän liikkeisiin liittyvä kipu silmän takana.

Päänsärky on niin hankala vaiva, että sen selvittämiseen kannattaa uhrata aikaa kunnollisen anamneesin verran.