5.1. NÄKÖVAMMAISEN LAPSEN ERITYISTARPEET

Vaikka näkövammaiset lapset integroidaan peruskouluun, se ei tarkoita, että he eivät tarvitsisi erityisopetusta. Näkövammaisen lapsen opettaminen tarvitsee erityistekniikkoja ja lapsen maailmankuvan ymmärtämistä. Näissä ongelmissa auttaa integraatio-opettaja, jonka pitää käydä säännöllisesti kouluilla, joissa on näkövammainen lapsi. Näkövammainen lapsi opiskelee Jyväskylän näkövammaisten koululla muutamasta päivästä muutamaan viikkoon kerran tai kahdesti vuodessa tarpeen mukaan.

Koulu ei aina tiedä lapsen heikkonäköisyydestä ja hänen opiskelunsa vaatimista erityistoimenpiteistä, jos silmälääkäri ei ole informoinut lapsen vanhempia eikä koulua. Jos lapsi on sisukas ja lahjakas, hän voi selvitä ihmeen pitkälle kuuntelemalla, mutta nykyään tällaiseen turhaan ponnisteluun ei ole mitään syytä, koska tukiopetus ja integraatio-opettajat ovat olemassa ja lapsella on oikeus niihin. Eri ammattikuntiin kuuluvien työntekijöiden, myös koulun terveydenhoitohenkilökunnan, tulee olla tietoisia näkövammaisille kuuluvista palveluista ja kertoa niistä luontevasti. Sen jälkeen on lapsen ja perheen asia päättää, mitä kaikkia palveluja he haluavat käyttää. Lapsen oman opettajan tulee olla jatkuvasti ajan tasalla lapsen näköä ja kuntoutusta koskevista asioista, jotta hän voi opettaa lasta oikein.

Heikkonäköinen oppilas saattaa jäädä myös ilman hänelle mahdollisesti kuuluvaa opintotukea.

Koulun terveydenhoitajan ja koululääkärin kannattaa muistaa heikkonäköisyyden mahdollisuus, jos näköseulaan jäänyt lapsi uusilla laseillaan ei näe taululle paremmin kuin entisillä laseillaan. Lähinäöntarkkuuden mittaaminen paljastaa silloin, ettei lapsi näe millekään etäisyydelle normaalisti.

Suurin osa heikkonäköisistä lapsista on vammautunut jo ennen leikki-ikää. Jos heidät ohjataan silloin kuntoutuksen piiriin, ei kouluasioiden järjestelyssä tule viivästymisiä, koska lapset osallistuvat jo viisivuotiaina ensimmäiseen kouluvalmiuskurssiin ja kuusivuotiaina toiseen kouluvalmiuskurssiin, jolloin usein jo on ratkaistu lapsen ja perheen kannalta paras koulusijoitus. Jos lapselle valitaan kouluksi kotia lähellä oleva koulu, hänen opettajansa pyritään saamaan perehdyttämiskursseille. Niihin osallistuu vuosittain viitisenkymmentä opettajaa eri puolilta maata.

Jotkut lapset vammautuvat vasta kouluiässä. Koulun tulisi saada jokaisesta näkövammaisesta lapsesta ajan tasalla olevat näkötiedot kunkin kouluvuoden alussa. Jos lapsi vaihtaa koulua kesän aikana, tulisi uuden koulun saada tieto siirrosta jo varhain keväällä, jotta tukitoimenpiteet ehditään suunnitella ja toteuttaa ajoissa. Esimerkiksi äänikirjojen ja pistemateriaalin saamiseksi pitäisi seuraavan lukuvuoden kirjalista toimittaa Näkövammaisten kirjastoon viimeistään maalis-huhtikuussa.

Mikäli lapsi tarvitsee kouluavustajan, pitäisi kyseistä henkilöä päästä etsimään hyvissä ajoin ennen lomakautta, mieluummin jo kevättalvella. Useinhan kyseessä on henkilö, jolla ei ole aikaisempaa kokemusta näkövammaisen lapsen ohjaamisesta, joten häntä pitäisi ehtiä perehdyttää työhön ennen koulun alkua. Kouluavustajille järjestetään perehdyttämiskursseja Jyväskylän näkövammaisten koululla.

Näkövammaisen lapsen koulunkäyntiin liittyviä erityistarpeita ovat mm: optiset apuvälineet, kohopöydät, erityisvalaisimet, äänikirjat, pistekirjat, kirjoituskone, voimistelun ja urheilun suunnittelu, koulumatkojen järjestäminen, jaksot Jyväskylän näkövammaisten koulussa, peruskoulussa integraatio-opettajan ja lukiossa Näkövammaisten keskusliiton koulutussihteerin käynnit. Koska kaikkien palvelujen saaminen on hidasta, niiden hakeminen tulisi aloittaa heti, kun näössä on tapahtunut muutos, joka vaikuttaa lapsen koulunkäyntiin.

Lapsi tarvitsee myös aikaa erityistaitojen oppimiseen, joten niiden harjoitteleminen pitää aloittaa ennen kuin niiden käyttäminen on ajankohtaista. Tämä tulisi huomata erityisesti mobilityopetuksen, äänite- ja pistemateriaalien ja erityisesti uusien, paljon harjoitusta vaativien laitteiden, kuten lukutelevision ja tietokoneiden käytön suunnittelussa.