5.4. KUULOVAMMAISTEN LASTEN NÄÖNHUOLTO KOULUSSAKuulovammaisilla lapsilla on näköön vaikuttavia periytyviä verkkokalvomuutoksia enemmän kuin normaalikuuloisilla lapsilla. Näistä tavallisin on Usherin syndrooma, josta on kolme muotoa:
Näkövammaisuus kehittyy hitaasti, sen oireista ensimmäinen on joko hämäränäön heikkeneminen tai näkökenttään ilmaantuvat huonosti näkevät alueet, skotomat, keskeisen näkökentän ympärillä. Lapsella voi murrosiässä olla vaikeuksia liikkumisessa ja ryhmäkommunikaatiossa, erityisesti, jos kyseessä on viittomakommunikaatio. Kaikkien kuulovammaisten lasten näkö tulee tutkia kuulovammaisuuden toteamisen yhteydessä, mutta näkövammasta ei silloin ole vielä muuta viitettä kuin perinnöllisyystutkimuksessa löydetty Usher geeni. Kouluikään mennessä useimmille lapsille on kehittynyt mitattavia näön muutoksia, mutta mittauksia ei aina saada onnistumaan, jos silmälääkäri ja hoitaja eivät ole tottuneet kommunikoimaan kuurojen tai vaikeasti huonokuuloisten kanssa. Tavanomainen näönseulontatutkimus ei riitä kuulovikaisten lasten tutkimukseksi vaan heidät on ohjattava silmälääkärin tutkittavaksi seulontatutkimusten ajankohtina. Välivuosina terveeksi todettujen lasten näöntarkkuudet kannattaa mitata vuosittain, koska näkö kompensoivana aistina on kuulovikaiselle lapselle tärkeämpi kuin normaalisti kuulevalle. Kuulovikaisten lasten lasejakin hoidetaan tavanomaista tarkemmin ja hänen tulisi oppia näöstä ja näkövammaisuudesta enemmän kuin kuulevat toverinsa. Heitä varten on olemassa selkokirjaksi työstetty "Silmät ja näkeminen". Näkövammaiset kuulovammaiset oppilaat saavat palveluja molempien vammaisjärjestöjen kautta ja heidän erityistarpeitaan varten on Suomen Kuurosokeat r.y:n järjestämä kuntoutustoiminta, Kuulonäkövammaisten lasten kuntoutumiskeskus kuntoutumiskeskus Jyväskylän lähellä Muuramen Kinkomaalla (Parantolantie 24, rak.1, 40930 Kinkomaa, puh. 040 778 0299) ja Kuulonäkövammaisten lasten vanhempien yhdistyksen järjestämät kurssit ja tapaamiset. |