YHTEENVEDON SISÄLTÖ

Ennen näkötoimintojen mittausta tehtyjen havaintojen, mittaustulosten ja lapsen kanssa käydyn keskustelun perusteella voidaan tehdä arvio siitä, minkä tyyppisiä tekniikoita lapsi käyttää missäkin tilanteessa. Tärkeimmät toiminta-alueet, joihin näkövammaisuus vaikuttaa ovat:

1. kommunikaatio,
2. orientaatio ja mobility,
3. ADL-toiminnat,
4. tarkka lähityöskentely.

Yhteenvedossa kannattaa kuvata mahdollisimman tarkkaan kussakin toiminta-alueessa käytetyt tekniikat. Esimerkiksi kommunikaatiossa ensin yleinen kuvaus siitä, kenen kanssa lapsi on kommunikoinut havaintoja tehtäessä, miltä etäisyydeltä lapsi pystyy käyttämään visuaalista kommunikaatiota, miten tämä etäisyys korreloi Hiding Heidi -testillä mitattuihin etäisyyksiin, vaikuttaako lapsi tunnistavan eri henkilöt näkemänsä perusteella vai vasta kyseisen henkilön alkaessa puhua. Perusilmeet ja perusilmeiden matkiminen voidaan testata eri henkilöiden suorittamana, jolloin luonnollisesti kyseeseen tulevat lähihenkilöt ja opettajat.

Kahdenkeskisen kommunikaation lisäksi kuvataan kommunikaatio lapsiryhmässä vapaa-aikana ja kommunikaatio luokkayhteisössä tuntien aikana. Lisäksi kannattaa mainita lapsen käyttämät tekniikat kommunikoitaessa kauempana olevien ystävien ja perheenjäsenten kanssa ja se, kuinka aktiivinen lapsi on tekemään kommunikaatioaloitteen (initiate communication).

Orientaatio- ja mobilitytaitojen kohdalla selvitetään, miten lapsi selviää tutussa ja tuntemattomassa ympäristössä, mitä tekniikoita hän käyttää kohteitten löytämiseen, mitä piirteitä hän on oppinut tunnistamaan yleistävinä piirteinä, miten tarkkaa on liikkeen havaitseminen ja sen nopeuden arviointi, miten selkeä kuva lapsella on sellaisista tavanomaisista paikoista kuin kauppa, kirjasto, uimahalli, kirkko, mikä tahansa paikkakunnalla keskeinen rakennus tai rakennettu ympäristö. Selvitetään lapsen tottumukset ulkoilun suhteen, vaellusreitit ja matkat ja niillä opitut taidot.

ADL-taidoissa kuvataan lapsen taidot pukeutumisessa ja henkilökohtaisen hygienian hoidossa, ruokailun yhteydessä, sekä itse ruokaileminen että osallistuminen pöydän kattaamiseen ja mahdollisesti myös ruuan laittoon. Lapsen taitoja tarkkaillaan kaikissa kotiaskareissa, joissa usein näkyy erittäin hyvin, milloin lapsi käyttää pääasiassa taktiilia tai hajuinformaatiota ja milloin näkö on aktiivisesti mukana työskentelyssä. Kaupassa käyntiin liittyvät rahankäsittely- ja tavaroiden tunnistamistaidot ja näön käyttö niissä huomioidaan myös.

Tarkassa lähityössä selvitetään, miten hyvin miellyttäväksi koetun tekstin laatu vastaa mitattuja näöntarkkuus- ja kontrastiherkkyysarvoja. Miten todennäköistä on, että keskeisessä kentässä on vaikuttamassa jotain, jota pitäisi tutkia vielä tarkemmin. Jos lapsi tekee epäsäännöllisiä lukemisvirheitä, selvitetään, häviävätkö ne tekstikokoa suurennettaessa. Mikäli lapsella on tarkkaa lähityötä edellyttäviä harrastuksia, selvitetään hänen kanssaan, miten hän selviää erilaisten yksityiskohtien tekemisestä. Tässä yhteydessä on luontevaa kirjata kaikki muutkin harrastukset ja selvittää, liittykö niihin tarkkaa katselemista vaativia osioita vai liittyvätkö ne enemmänkin orientaation ja ADL:n alueeseen.

Käytetyt tekniikat riippuvat, paitsi lapsen mitatuista näköarvoista, myös valaistuksesta ja siten esimerkiksi alla olevissa yhteenvetokaavioissa vaakasuora viiva sokean ja heikkonäköisen tekniikoiden välillä merkitsee sitä, että matalassa valaistustasossa kyseinen henkilö käyttää sokean tekniikkoja ja korkeammassa valaistustasossa heikkonäköisen liikkumistekniikoita. Jossain tapauksessa valaistusongelmat ovat juuri päinvastaisia, kun kysymyksessä on henkilö, joka on erittäin herkästi häikäistyvä, esimerkiksi akromatopsian tai juveniilin makuladegeneraation eli nuoruusiän tarkannäönalueen rappeutumisen takia. Häikäistyminen voidaan kuitenkin yleensä välttää käyttämällä sopivia filtterilaseja, joten näissä tapauksissa toiminta myös korkeammilla valaistustasoilla pysyy heikkonäköisen tekniikoissa. Kun käsitykset lapsen käyttämistä tekniikoista kirjataan yksinkertaiseen taulukkoon, lapsen tilanteesta syntyy usein selkeämpi mielikuva kuin pelkän sanallisen viestin välityksellä.

A.

Taulukon A. kaltainen yhteenveto on tyypillinen lapselle, jonka keskeinen kenttä on suhteellisen pieni ja joka siitä syystä ja hämäränäön heikkouden vuoksi käyttää keppitekniikoita hämärässä ja jolla on jonkin verran vaikeuksia sekä kommunikaationäössä että päivittäisissä toiminnoissa, mutta jonka keskeisen kentän laatu on siksi hyvä, että hän toistaiseksi lukee normaalinäköisen henkilön tavoin.

B.

Taulukossa B. kysymyksessä on lapsi, jolla on keskeisen näkökentän skotoma tarkannäönalueen muutoksen takia ja jonka laitakenttä on normaali. Tällöin liikkuminen tapahtuu normaalisti näkevän henkilön tavoin lukuunottamatta katukilpien ja muun pienen tekstin lukemista, kommunikaatiossa ilmeiden näkeminen on vaikeutunut ja ADL:ssä pienten tavaroiden havaitseminen on hankalaa. Tarkassa lähityöskentelyssä on käytössä sekä heikkonäköisen tekniikat eli suuri suurennus, minkä lisäksi käytetään äänikirjoja ja alkamassa on myös pisteiden opiskelu, koska kysymyksessä on progressiivinen sairaus, joka suhteellisen usein vie vaikea-asteiseen heikkonäköisyyteen.

Lapsen kehitystä ja erityisopetuksen onnistumista seurataan kaavakkeella, johon on kerätty kunkin toiminnallisen alueen tärkeimmät opetettavat alueet. Kun kunkin seurattavan toiminnan kohdalle kirjataan kahdesti vuodessa sekä se, miten näkövamma vaikuttaa kyseiseen toimintaan (0-5) että se, miten hyvin kompensoivia taitoja osataan (6-9), selviää, onko erityisopetus onnistunut kaikilla alueilla. Siihen voidaan liittää samanaikainen arvio mahdollisten uusien apuvälineiden tarpeesta ja niiden käytön harjoittelutarpeesta.

Integroiduista näkövammaisista lapsista vain osa saa erityisopetusta kaikilla toiminta-alueilla, vaikka integraatio ei saisi vähentää erityisopetusta. Lapsen näkövamma ei vähene lapsen opiskellessa paikkakunnan koulussa. Siihen liittyvät hankaluudet saattavat olla jopa huomattavasti suuremmat koulussa, jonka rakenteessa ei ole otettu huomioon vammaisten lasten ilmaantumista kouluun, kuin Näkövammaisten koulussa Jyväskylässä.

Kompensoivien palvelujen saanti vaihtelee paikkakunnasta toiseen, joten ne kannattaa kirjata myös säännöllisesti. Tietojen säännöllinen kerääminen lopettasi illuusion siitä, että integraatio toimii suunnitelmien mukaisesti. Vaikka näkövammaisten lasten näkötilanne selvitettäisiin niin perusteellisesti kuin edellä on esitetty ja opettajat saisivat riittävän lisäkoulutuksen ymmärtääkseen näkövamman laadun, on siitä vielä pitkä matka heikkonäköisen lapsen oppimistekniikkojen tuntemiseen ja niiden kehittämiseen eli erityisopetuksen toteuttamiseen. Poikkeavan näkötoiminnan ymmärtäminen on kuitenkin perusedellytys yksilöllisen opetussuunnitelman laatimiselle.

Lukunäön tekstitestit

Tarvitset Adobe Acrobat Readerin nähdäksesi linkkien sisällön. Ilmaisen Acrobat Readerin saat Adoben kotisivuilta www.adobe.com.

A. 1.-2. luokka (suuraakkoset)
B. 3.-4. luokka
C. 5. luokka -

Näkövamman vaikutus: - Miten näkövamma vaikuttaa eri toimintoihin?