Visuaalinen adaptaatio

Visuaalinen adaptaatio tarkoittaa näköjärjestelmän mukautumista valaistuksen muutoksiin. Toiminnallisesti tärkeämpää on mitata hämärään adaptoituminen (=mukautuminen), valoon adaptoitumisen vaikeudet tulevat esille ilman varsinaista mittaustilannetta, kun lapsen kanssa mennään kirkkaaseen päivänvaloon ja siellä observoidaan (= tarkkaillaan), häikäistyykö lapsi.

Kun mitataan adaptoitumista matalampaan valotasoon, mittaustila täytyy valita niin, että tällainen matala valaistus voidaan saada aikaan. Valaistustaso valitaan niin, että kattolamppujen sammuttamisen jälkeen huoneeseen jää niin vähän valoa, että testinappuloiden värit alkavat näkyä vasta 4-5 sekunnin kuluttua normaalinäköisenkin henkilön näössä.

Testaustilanne:

Sekoitetaan punaiset, siniset ja valkoiset palikat pöydällä ja pyydetään lasta järjestämään ne kolmeen kasaan, kukin väri omaansa tavallisessa huonevalaistuksessa. Mikäli lapsi pystyy tämän tekemään, kerrotaan hänelle, että palikat sekoitetaan nyt uudestaan ja sen jälkeen hän saa järjestää ne taas kolmeen kasaan heti sen jälkeen, kun kattolamput on sammutettu ja huoneeseen on tullut syvä hämärä. Valojen sammumisen jälkeen valkoiset palikat hehkuvat hämärässä, jolloin lapsi poimii ne ensimmäiseksi. Koska niitä on viisi, poimiseen kuluu noi 4-5 sekuntia, minkä jälkeen normaalinäköinen lapsi erottaa punaiset ja siniset palikat toisistaan ja voi siirtää ne omiin kasoihinsa. Sen sijaan lapsi, jonka tappisolujen adaptaatio on hidastunut ei tässä vaiheessa erota punaista ja sinistä väriä toisistaan ja sen takia joutuu pysähtymään työskentelyssään. Tällä tavoin muutaman sekunnin observaatiolla voidaan mukavassa leikkitilanteessa todeta lapsen vaikeus adaptoitua hämärään.

Testitilannetta voidaan jatkaa niin pitkään, että lapsi alkaa nähdä palikat, mutta jos aika venyy kovin pitkäksi, se voi olla lapsesta hyvin epämiellyttävää. Tällä tiedolla ei myöskään ole käytännön merkitystä, koska testin avulla halutaan saada selville ne lapset, joilla on vaikeuksia adaptoitua nopeasti hämärään eli joilla on vaikeuksia esimerkiksi löytää pieniä esineitä pöydän alla olevasta varjoisasta alueesta, hämäristä nurkista ja komeroista ja jotka sen takia tarvitsevat kunnon taskulampun tällaisissa tehtävissä ja vaatekomeroonsa mielellään lisävalon.