Värinäkö
Värinäön tutkimus tuottaa usein yllättävää uutta informaatiota. Lapsilla, joiden näöntarkkuuden aleneminen johtuu sarveiskalvon tai mykiön samentumista ja joilla verkkokalvotoiminnat ovat normaalit, värinäkö saattaa olla täysin normaali. Toisaalta lapsilla, joilla on suhteellisen lievä näköhermon tulehduksen jälkeinen vaurio, saattaa olla merkittäviä vaikeuksia värien erottamisessa, vaikka keskeinen näöntarkkuus on kohtalaisen hyvä.
Värinäön mittaamisessa käytetään kahta tekniikkaa. Molemmat tekniikat on kuvattu Panel 16 -testin ohjeessa ja tästä syystä toistetaan tässä vain lyhyesti:
Vertaaminen (matching): Laitetaan pöydälle joka kolmas testinappula eli nappulat "pilot", 3, 6, 9, 12 ja 15 lapsen eteen. Otetaan sen jälkeen yhden pöydällä olevan nappulan pari, näytetään se lapselle, joka saa ottaa sen käteensä ja pyydetään lasta katsomaan, onko pöydällä olevien nappuloiden joukossa kyseisen nappulan pari. Lapsi voi ottaa pöydältä nappulan kerrallaan ja tuoda nappulat rinnakkain silmiensä eteen nähdäkseen väripinnat paremmin. Kirjataan, mitkä värit lapsi pystyy vertaamaan oikein ja minkä värien kohdalla tapahtuu konfuusioita eli sekaantumisia. Esimerkiksi "Vertaa oikein nappulat "pilot", 3, 9 ja 15, sekoittaa nappulat 6 ja 12 toisiinsa". Sen jälkeen pöydälle voidaan laittaa nappulat 1, 4, 7, 10 ja 13 ja seuraavalla kerralla nappulat 2, 5, 8, 11 ja 14 ja näin saadaan yksinkertaisen leikkitilanteen avulla selville, millä alueilla väriavaruudessa on konfuusioita eli värien erottamisen vaikeutta. Tämä tieto on opetuksessa tärkeä, jotta näiden värien samanaikaista käyttöä vältettäisiin, koska ne sekaantuvat toisiinsa. Yleensäkin on parempi käyttää puhtaita kirkkaita perusvärejä aina, kun se on mahdollista. Mikäli jotkut värit saattaisivat aiheuttaa ongelmia, värialueiden ympäröiminen selkeällä mustalla viivalla helpottaa huomattavasti värialueiden erottamista toisistaan.
Yleisimmin käytössä oleva testaustapa eli "sorting" edellyttää, että lapsi ymmärtää käsitteen "lähinnä tätä väriä". Jos lapsi seuraa vanhemman lapsen testausta tai testaaja demonstroi, miten hän järjestäisi värinappulat, moni 5-vuotias lapsi pystyy tekemään testin.
Järjestäminen (sorting): Vanhemmat lapset voidaan tavallisesti testata aikuisten tavoin eli he järjestävät nappulat järjestykseen siten, että aloitetaan "pilot"-nappulasta, jonka viereen laitetaan se nappula, joka lapsen mielestä on väriltään lähinnä "pilot"-nappulaa ja taas tämän nappulan viereen seuraavaksi se nappula, joka väriltään on lähinnä edellistä. Tämän tehtävän monet lapset ymmärtävät jo viiden vuoden iässä, myös kuurot lapset, jos he saavat hetken seurata jonkun vanhemman lapsen työskentelyä. Kun lapsi on järjestänyt nappulat mieleiseensä järjestykseen, nappulat käännetään ja niiden alapinnalla olevien numeroiden perusteella voidaan piirtää tulos vastauskaavakkeeseen. Heikkonäköisillä lapsilla värikonfuusiot ovat epäsäännöllisiä, joten vastauskaavakkeessa ei välttämättä näy mitään selkeää konfuusioakselia.
Video
Alle kouluikäisiä lapsia testattaessa testaaja liikuttaa värinappuloita ja lapsen tarvitsee vain osoittaa, mikä pöydällä olevista nappuloista on väriltään lähinä testaajan kädessä olevaa nappulaa.
Mikäli lapsen keskeiset näkötoiminnot ovat kohtalaisen hyvät, testausta voidaan jatkaa laittamalla väripinnoille harmaat renkaat ja mittaamalla fiksaatiokohdan värierottelukyky vielä erikseen. Suurilla testipinnoilla saatu tulos kuvaa useimpia käytännön tilanteita, joissa väripinnat ovat usean asteen laajuisia. Pienillä väripinnoilla saatu tulos kuvaa värien erottelukykyä vastaavankokoisten pienten väripintojen ollessa kyseessä.
Värinäkötestiä voidaan harjoitella GAMES-osiossa olevan pelin avulla. Jo pelin aikana saadaan kohtalaisen selvä kuva värienerottamisvaikeudesta, mutta testi on aina tehtävä standarditestillä. Näytön värejä ei voida standardoida niin, että harjoituspelin tulos olisi muuta kuin suuntaa antava.
Jos lapsi ei näe värejä riittävän selvästi Panel 16 -testissä vaan tulos vaihtelee epämääräisesti, voidaan värien erottamiskykyä selvittää kirkkaiden perusvärien avulla. Testivälineenä voidaan käyttää erivärisiä papereita, kankaanpaloja, muovilevyjen paloja tai, kuten kuvassa, kuutioita, joiden kukin sivu on maalattu jollain kirkkaalla värillä. Tehtävänä on silloin etsiä sama väri kuin, mitä testaaja näyttää.
Yksityiskohtaista tietoa värinäön testauksesta on osiossa Kvantitatiivinen värinäkötesti.
